Meinattiin ensin jattaa valista koko Slovakia, kun kaikki sanoivat, ettei siella ole mitaan nahtavaa (no, myohemmin saimme todetakin, etta nainhan se on). Mutta Jonna sai hianon idean, etta jos sittenkin sinne Bratislavaan - mennaan sinne katsomaan jaakiekkoa! Tosiaan, eletaan taas aikaa kun skabataan jaakiekon maailmanmestaruudesta, ja 8. paiva toisistaan ottivat mittaa mm. Suomi ja Slovakia. Eli nokka kohti Bratislavaa siis!

Matka ei ollut pitka, Wienista Bratislavaan matkustaa noin reilussa tunnissa. Ja aika rientaa, kun on kivaa - ja meillahan oli kivaa, kun askarreltiin Suomen lippuja :) Kaytiin paivalla ostamassa paperikaupasta valkoista paperia, sinista paperia ja teippia. Ja niista sitten tuunattiin liput junamatkalla. Harmi sinansa, ettei niille tullut ikina kayttoa... Bratislavaan saavuttuamme etsittiin keskusta, josta sitten etsittiin pubi jossa paasi kiekkotunnelmiin. Sellaisia loytyi kolme. Paljon enempaa ei muuten pubeja ollutkaan :) etta ei ne ihan vaarassa olleet ne kaverit, jotka kehottivat jattamaan kaupungin valiin. Keskusta oli pienehko, ja aika olisi varmasti tullut melko pitkaksi siella paivasaikaan. Mutta onneksi meilla ei ollut sita ongelmaa!

Ongelmaksi muodostui lahinna vaan se, etta viitsiiko niita lippuja rullata pois kassista ilman, etta tulee turpareissu. Sen verran viilea vastaanotto saatiin - ainakin yksi tarjoilijat ilmaisi selkeasti, ettei olla mistaan kotoisin. Paatettiin pelata varman paalle, ja pitaa liput visusti piilossa ja vaan huutaa niin prkleesti aina, kun tulee maali. Sitten oli pakko alkaa huutamaan joka lahelta-piti-tilanteessakin, kun siella yleisossa jostain syysta ei muut suomelle hurranneet...

Loppu kuitenkin hyvin, joten kaikki hyvin - huolimatta siita, etta Slovakia havisi, saatiin kuitenkin paikallisia kavereita. Baarin komeimmat pojat (tama oli sitten taman kirjoituksen huomionarvoisin kohta, toim. huom.) rupesi jutuille ja niiden kanssa sitten hengattiinkin loppuilta. Junaankin selvittiin ajallaan, 4.29 lahti taas karavaani liikkeelle. Koukattiin Wienissa hakemassa rinkat sailosta ja jatkettiin melkein samantien matkaa kohti Zagrebia. Pitka matka, perilla oltiin vasta 16.30. Mutta jostakin syysta hieman nukutti, joten junamatka taittui rattoisasti... :)